Piippolasta lähtöisin oleva, Kärsämäellä asuva Tero Takalo nosti turvetta vuodesta 1987 alkaen. Kalustoa oli: kahdeksan traktoria, kaivinkone ja paljon muuta. Hän oli yksi alueen työllistäjistä. Kesä 2018 oli viimeinen.

– Ajat muuttuvat ja työnkuvaa joutuu vaihtamaan. Tarvitaan sopeutumiskykyä ja tilannetajua, sanoo Takalo.

– Tällä alueella ei yksi työ ja toimiala elätä. On monenlaista, pienempää ja suurempaa palvelutarvetta, kokoon katsomatta.

Takalo hankki ensimmäisen hinausautonsa noin kuusitoista vuotta sitten. Hinauksesta tulikin päätoimiala hänen yritykselleen Kone-Falco Oy:lle.

– Olemme Autoliiton sopimuskuljettaja. Tietysti hoidan hinauksia myös yksityisille ja vakuutusyhtiöille.

– Vakuutusyhtiöiden yhteistyössä hinausyrittäjän kanssa on parantamisen varaa. Kun sattuu, että kun S-marketin pihalla särkyy auto, niin hinausauto tilataan Ylivieskasta tai jopa Oulusta. Se käy siirtämässä auton Mäkiosien pihalle. Paikallisen, lähellä olevan yrittäjän tilaaminen varmistaa palvelun ja hintakin jää edullisemmaksi, jolloin se ei myöskään nosta aiheettomasti vakuutusmaksuja.

Hinausta, muuttoja, peräkärryjen ja autojen vuokrausta, nosturi ja vaihtolavapalvelu

Takalon yritystoiminta on laajentunut, kalusto lisääntynyt ja monipuolistunut. Pihalla seisoo muuttoautona käytetty iso pakettiauto.

– Muuttoauton osa ihmisistä haluaa vuokrata ja ajaa itse, osa haluaa sen kuskin kanssa. Auto lastataan edellispäivänä, yö ajetaan esimerkiksi Helsinkiin ja aamulla puretaan.

Kaikki muutot eivät suuntaa kauas, muuttoautoa ja -apua tarvitaan lähempänäkin. Katoksesta löytyy katettu perävaunu, jos tavarat eivät muuttoautoon mahtuisi. Lisää perävaunuja on tulossa vuokrattaviksi, niitä kysytään, kun moottorikelkkakausi alkaa. Takalolla on myös nosturi ja vaihtolavapalvelu.

”Lähden, kun pirahtaa, saunan lauteiltakin kesken vaimon selänpesun”

Kone-Falcon päätoimiala on hinaus. Vilkkailla pääteillä, Nelostiellä ja Kokkola-Kajaani -tiellä sattuu ja tapahtuu.

– Lähden kun puhelin pirahtaa, saunan lauteiltakin vaikka kesken vaimon selän pesun, sanoo Takalo.

– Ajatella, miten sattuukin, naurahtaa Jaana-vaimo.

Takalo sanoo siirtelevänsä vuodessa noin kuusisataa autoa. Palvelun toimivuuteen kokonaisuudessaan ja ihmisten auttamiseen hän tarvitsee myös muita paikallisia yrittäjiä.

– Monesti tilaan heille tien päältä taksin, järjestän hotelliyön tai vuokra-auton. Tunnen lähialuieden taksit ja kaikki muutkin palvelut. Usein yösija löytyy Motelli-Nuttulinnasta, taksikyyti Teijo Istukaissaarelta ja auton kuljetan Mäkiosien pihalle odottamaan aamua. Kiitos näille paikallisille yhteistyökumppaneille!

Keltaiset vilkkuvalot kärsineet inflaation. Auttaisiko suoja-auto?

Hinaustyössä on vasteajat niin kuin palomiehillä. Vasteajalla mitataan muun muassa avun paikalle saapumiseen ja työhön käytettyä aikaa. Ne kirjautuvat ylös ja niitä seurataan. Huonoilla vasteajoilla voi sopimus katketa.

– Hinaajan työ vaatii omanlaistaan työntekijää, aina lähtöön valmista kuin partiopoika ja monipuolisesti taitavaa, autoja kun voi joskus joutua korjaamaan tielläkin, vaihtamaan rengasta tai selvittämään sähköauton lataushäiriötä.

Hinaajan työ on taputurma-altista, hinausauton kuljettajia menehtyy työssään.

Takalo ihmettelee ihmisten välinpitämättömyyttä. Keltaiset vilkkuvalot ovat Takalon mukaan kärsineet inflaation. Vain siniset säväyttävät, jos nekään. Takalo kehottaakin:

– Nähdessäsi keltaiset vilkkuvalot, varaudu pysähtymään.

Kärsämäellä ruuhka-aikoina lomalaiset aiheuttavat eniten vaaratilanteita varsinkin ohituksissa.

– Olin ottamassa autoa ojasta Pyhäsalmen lehtokentän kohdalla. Vanha nainen hiljensi ohittaessaan tien laidalla olevaa hinausautoa. Takaa tuli musta auto täyttä vauhtia autoletkan ohi. Siinä oli kolme autoa rinnakkain!

Monesti pelti hipaisee puseron hihaa, kun ohjausvipuja on käytettävä hinausauton ja ohikulkevan liikenteen välissä nostettaessa ajoneuvoa kyytiin, kertoo Takalo kokemuksistaan.

– Onneksi uusimmassa hinausautossa on kaukosäädin. Sitä apuna käyttäen voi monesti ajoneuvon kyytiin ottamisen suorittaa turvallisesti, kauempana ohikulkevasti liikenteestä.

– Suomessa ei ole vielä yleistynyt suoja-auton käyttö. Sitä ei ole vaadittu ja se on puute. Nyt Autoliitto hakee yhteistyökumppaneita, jotka maksaisivat suoja-auton käytöstä. Niitä onkin Takalon mukaan löytymässä yritys- ja vakuutuspuolelta.

– Olenkin juuri saanut valmiiksi prototyypin kyltistä, joka voitaisiin kiinnittää auton perään. Siihen voisi lisätä vielä valot kylttiä valaisemaan ja vilkut.