Sinikka Parttimaa mielipiteessään: Ajatuksin päättyvältä aluevaltuustokaudelta, menikö kaikki oikein?

Sinikka Parttimaa
mielipide, Aluevaalit2025 Satu Kangas-Viljamäki

Sinikka Parttimaa mielipiteessään: Ajatuksin päättyvältä aluevaltuustokaudelta, menikö kaikki oikein?

Hyvinvointialueiden ensimmäiset aluevaalit pidettiin 23.1.2022. Aluevaltuustot aloittivat toimintansa koronavuonna ja Pohteen ensimmäinen aluevaltuuston kokous oli 1.3.2022.

Hyvinvointialueiden ensimmäiset aluevaalit pidettiin 23.1.2022. Aluevaltuustot aloittivat toimintansa koronavuonna ja Pohteen ensimmäinen aluevaltuuston kokous oli 1.3.2022.

Heti alkuvaiheessa 24.2.2022 alkoi Ukrainan sota, jonka seurauksena inflaatio kiihtyi ja korot nousivat. Pohde aloitti ripeästi ja Pohteen strategia hyväksyttiin aluevaltuustossa jo 2.5.2022 ja järjestämissuunnitelma 17.10.2022. Sote-järjestämissuunnitelma eli Pohteen tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma = TUTA oli vuoden 2023 valtioneuvoston päättämän lainanottovaltuuden ehto.

Pohde aloitti sopeutustoimenpiteet jo ennen kuin hyvinvointialueet aloittivat. Järjestämissuunnitelmapäätös lakkautti muun muassa monta akuuttiosastoa, joiden joukossa oli Oulun eteläiseltä alueelta Haapajärven terveyskeskuksen akuuttiosasto.

Virallisesti hyvinvointialueet aloittivat toimintansa 1.1.2023. Tarpeenmukaisesta sote-keskusten palveluverkosta aluevaltuusto päätti 12.6.2023. Toimeenpanosuunnitelmassa 19.2.2024 aluevaltuusto päätti toteuttaa palveluverkkosopeutusta, joka tarkoitti muun muassa ympärivuorokautisia vanhusten hoivapaikkojen vähenemistä ja Haapajärven kohdalla lopetuspäätös konkretisoitui lääkekeskuksen ja välinehuollon kohdalla. Lisäksi aluevaltuusto päätti kuuden soteyksikön kohdalla arvioitavaksi niiden muuttamista liikkuviksi ja/tai digitaalisiksi.

Pohteen alkutaival on ollut sopeuttamista ja toimintojen muutosta. Perusteena on ollut edellä mainittujen kustannustason nousun lisäksi henkilöstöpula ja kallis palkkaratkaisu. Lähes kaikki on muuttunut. Digitaalisuus on lisääntynyt palveluissa ja toimintoja on viety pitkälti rattaille. Palvelut, henkilöstö, asiakkaat, aineet ja tarvikkeet ovat pyörien päällä maanteillä. Kaikki liikkuu ja liikkuminen maksaa. Rahaa valuu teille ja autoja tarvitaan enemmän. Kulkeminen lisää kuluja niin Pohteelle kuin henkilöstölle. Henkilöstön aikaa menee paljon kulkemiseen ja se on pois asiakkaan palvelusta. Perustason vahvistaminen ei ole toteutunut, vaikka järjestämissuunnitelmassa keskeinen tavoite oli perustason vahvistaminen. Hoitojonot ovat kasvaneet, joita puretaan nyt erillismäärärahalla.

Maan hallituksen kehysriihen vaikutukset näkyvät hyvinvointialueilla ja alijäämien kattamiseen ei lisäaikaa ole luvattu. Mutta onhan Pohteen talous kunnossa ja kumulatiivinen alijäämä on maan hyvinvointialueiden kolmanneksi pienin. Pohteen talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2025-2026 on laadittu kattamaan alijäämät vuoden 2026 loppuun mennessä. Kehittämistyötä Pohde on tehnyt periaatteella ”Rohkeasti uutta”. Näillä toimilla on vain ollut kova hinta monille asiakasryhmille ja henkilöstölle. Uudistamistyössä on ollut hyvääkin, muun muassa digitaalinen sotekeskus on hyvä niille asiakasryhmille ja tilanteisiin, joihin se sopii. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja korotettiin aluevaltuuston päätöksellä 16.12.2024 asiakasmaksuasetuksen mukaisesti. Alan ammattilaisena huolettaa se, miten tämä vaikuttaa osaltaan hoitoon hakeutumisen viivästymiseen ja sairauksien pahenemiseen.

Pohteen aluevaltuusto päätti vielä 29.10.2024 arvioida seitsemän soteyksikön toiminnan jatkumista ja lopulta neljä soteyksikköä lakkautettiin viranhaltijapäätöksellä aluehallituksen ohjauksessa. Lumijoen soteyksikön loppuessa Lumijoen asukkaat asioivat nyt Limingan soteyksikössä, jonka nimi muuttui sotekeskukseksi THL:n palvelutarvekertoimen mukaan. Tämä johti siihen, että Haapajärven sotekeskus muuttui soteyksiköksi, joka tarkoittaa palvelutarjonnan heikkenemistä. Pohde uutisoi tästä päätöksestä ilman että asiasta olisi puhuttu aluevaltuustossa tai tiedotettu aluevaltuustolle puhumattakaan tiedottamisesta Haapajärven kaupungille ja asukkaille.

Oulun Eteläinen alue on väkiluvultaan Oulun jälkeen toiseksi suurin. Väkiluku suhteutettuna THL:n palvelutarvekertoimeen edellyttäisi se nyt jäljelle jäävien kolmen sotekeskuksen sijaan neljää sotekeskusta. Entisen Selänteen alueella tämän viranhaltijapäätöksen mukaan ei ole yhtään sotekeskusta. Tässä ei toteudu yhdenvertaisuus, sillä jokaisella alueella ja kuntien asukkailla on oikeus saada sotekeskustasoiset palvelut mahdollisimman läheltä.

Olisi oikein ja yhdenvertaista että nämä sotekeskusten ja soteyksiköiden palvelurakenteiden sopeuttamiset ja muuttamiset olisi tehty ja jatkossa tehtäisiin alueittain. Aluevaltuustolla tulisi olla tiedossa mihin aiemmin tekemänsä päätökset vaikuttavat ja mistä valtuusto käytännössä päättää.

Minun mielestäni tämä ei mennyt oikein.

Sinikka Parttimaa
Sairaanhoitaja YAMK
Hyvinvointialue Pohteen aluevaltuutettu ja keskustan aluevaaliehdokas 2025
Haapajärvi


Lisää aiheesta

Uusimmat

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>